Myasthenia Gravis ja dry needling

Myasthenia Gravis eli MG on hermo-lihasliitoksen sairaus, jonka oireina on tahdonalaisten lihasten väsyminen. Kyseessä on autoimmuunisairaus, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksia vastaan. Myastenia on harvinainen, sitä sairastaa Suomessa 600–700 henkeä, ja vuosittain ilmaantuu 40–50 uutta tapausta. Yleisin sairastumisikä on 20–30 vuotta, jolloin sairaus ilmaantuu enemmän naisilla. Toinen tyypillinen sairastumisikä on 60–70 vuotta, jolloin myasteniaan sairastuu puolestaan enemmän miehiä.

Sairauden syntymekanismi tunnetaan hyvin. Se johtuu hermon viejähaarakkeen ja lihassolun välisen liitoksen, tarkemmin ottaen asetyylikoliini-nimisen aineen häiriöstä.  Myasthenia graviksessa lihassolun pinnalla sijaitseva asetyylikoliinin vastaanottoproteiini vahingoittuu autoimmuuni-ilmiön vaikutuksesta. Siinä elimistössä muodostuu vastaanottoproteiinia kohtaan vasta-aineita vahingoittaen sitä niin, ettei hermoimpulssi välity normaalisti.

Sairaus ilmenee lihasten väsymisenä, yleensä oireiden ollessa aamulla helpommat ja pahenevan iltaa kohti tai rasituksen myötä. Yksittäisinä oireina silmäluomien roikkuminen on tyypillistä. Heillä tavataan nielemisvaikeuksia, puhevaikeuksia ja joissain vaikeissa tapauksissa myös hengenahdistusta.

MG / DN

Dry needling

Alla olevassa tekstissä on käytetty lähteinä kirjallisuutta, mutta johtopäätökset ovat kirjoittajan omia johtuen siitä ettei dry needling-hoidon vaikutuksia ole varsinaisesti tutkittu myasteenikolla ainakaan julkisissa julkaisuissa.

Hermon käsky lihakseen välittyy siis kemiallisesti asetyylikoliinin avulla. Kuten yllä on mainittu, Myasthenia Gravista sairastavalla hermovälittäjäaineen toiminta on häiriintynyt ja tarkastelen asiaa sen kannalta.

Suomenkielisestä kirjallisuudesta löytyy kirja nimeltään Mystinen graavis: tietoa Myasthenia gravis (MG) -sairaudesta. Siinä käsitellään erilaisia hoitomuotoja MG:een liittyen. Yhtenä hoitomuotona mainitaan sähköhoidot (hoitomuodot tunnetaan yleensä lyhenteillä TNS, TENS tai EMS). Sähköhoitojen vaikutus tunnetaan asetyylikoliinia kuluttavana joten sitä ei suositella annettavaksi MG-potilaalle. Vaikka sähköhoitoja käytetään pääosin kivunhoidossa, vaikuttaa se lihaksia heikentävästi MG-potilaalla. Tähän kuuluu luonnollisesti dry needling-ammattilaisten käyttämä IMS-hoidot. Siinä neuloihin asetetaan elektrodit, jotka johtavat sähköä neulojen kautta kudokseen.

Sitten itsessään dry needling-hoitoihin. Etsin tietoa tieteellisestä julkaisuista, joissa tutkittiin dry needling käsittelyn yhteyttä asetyylikoliiniin. Tästä löytyy vuodelta 2017 pilottitutkimus, jossa havaittiin dry needling-käsittelyjen laskevan asetyylikoliinitasoja. Yhdistyksellä on tähän asti yksittäisiä kokemuksia Myasthenia Gravis-potilaan neulotuksesta, jossa potilas on huomannut voimakasta väsymystä ja nukkunut sen jälkeen useita tunteja. Tämä viittaa samaan asiaan kuin pilottitutkimuksessa on havaittu - lihasväsymykseen käsittelystä.

Tämä on syytä huomioida ja puntaroida sekä hyödyt että haitat MG-potilaan hoidossa.

Kirjoittaja
Tuomas Liikala
Hyvinvointiverstas Relevo