Tiedejulkaisuja julkaistaan valtava määrä internetissä. Osa on ilmaisia ja osa maksumuurin takana. Valtaosasta löytyy kuitenkin tutkimusten lyhennelmät, joissa kerrotaan yleensä tutkimusaihe, -asetelma, -tulokset sekä tutkimusten johtopäätökset.
Tutkimuksilla on hurjasti laatueroja ja niitä lukiessa täytyy osata silmäillä mitkä tekee tutkimuksista laadukkaita ja mitkä ei.
Mistä tietää yleispiirteiltään mitkä ovat laadukkaimpia tutkimuksia?
Laadukkaimmat analyysit
- Meta-analyysi (meta analysis)
- Systemaattinen katsaus (systematic review)
Parhaat yksittäiset tutkimukset
- Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT = randomized controlled trial)
Heikkolaatuisimmat näytöt
- Yksittäistutkimus (case study)
Dry needlingiä käsittelevissä RCT-tutkimuksessa kohderyhmä arvotaan tutkimusryhmiin joissa osalle tehdään dry needling-käsittelyä ja osalle ei joko tehdä mitään tai tehdään jokin verrokkihoito. Tyypillisesti dry needlingia tutkitaan kivun hoidon merkeissä, jolloin verrokkina voi olla vaikkapa puuduteaineinjektio, fysioterapia, ultraäänihoito tai lumehoito. Jotkut tutkimukset käsittelevät neulan asettamispaikan merkitystä tai paikallisen lihasnykäysvasteen (LTR) merkitystä käsittelyssä. Parin viime vuoden aikana dry needlingiä on tutkittu myös urheilun suorituskyvyn kannalta, joka kiinnostaa itseäni erityisen paljon. Tällöin tutkitaan esimerkiksi voimantuottoa, nopeutta, joustavuutta tai liikkuvuutta. Yleisesti RCT-tutkimus voidaan sokkouttaa (tutkittava ei tiedä mitä hoitoa saa) tai kaksoissokkouttaa (tutkittava sekä hoidon antaja eivät tiedä mitä hoitoa tutkittava saa).
On lähes sanomattakin selvää, että kaksoissokkoutus on mahdotonta kun tutkitaan dry needlingin vaikutuksia. Ongelmallista on myös sokkoutus, koska lumehoidon antaminen neulauksessa ei ole kovin luotettava. Joskus neulauksessa käytetään lumeena pelkkää neulan holkin napautusta, dynaamisen neulauksen verrokkina on pelkkä pintaneula tai neulan asettamispaikka on täysin muu kuin tyypillisesti käsiteltävä triggerpiste. Tutkittava voi olla silmät peitettynä, mutta jokainen neulauksen kohteena ollut tietää, että etenkin dynaamista neulotusta/pippurointitekniikkaa on vaikea olla huomaamatta. Lumeryhmän tai tutkimuksen verrokkiryhmän olemassaolo on kuitenkin tärkeä koska placebovaikutuksen merkitys on hoitovasteessa suuri. Placebolla tarkoitetaan siis positiivista hoitovaikutusta ilman että on annettu mitään vaikuttavaa hoitoa.
Meta-analyysi/systemaattinen katsaus kokoaa yhteen useita tutkimuksia ja niissä havaituista vaikutuksista tehdään yhteenveto. Tutkimuksiin valitaan yksittäisten tutkimusten joukosta ne, jossa asetelma on samankaltainen ja tieteellisesti luotettavimmasta päästä. Aina tämä ei ole mahdollista jonka vuoksi tutkimuksista ei voi välttämättä vetää isoja johtopäätöksiä. Dry needlingin osalta meta-analyysit päättyvät usein lauseeseen: "...mutta lisää tutkimustietoa tarvitaan". Tämä siitä syystä, että tulokset eivät ole täysin selviä.
Esimerkki dry needling-tiedejulkaisusta
Mistä tiedeartikkeleita sitten mm. löytyy?
PubMed = Laaja lääketieteellisten julkaisujen tietokanta
Google Scholar = Tuplasti enemmän tuloksia PubMediin verrattuna ja laajempi kattaus ilmaisia artikkeleita
Kyseisistä palveluista voi tilata koosteen joka tulee esimerkiksi viikoittain. PubMed:ssä Saved Searches-palvelu ja Google Scholar:n Alerts lähettävät halutessasi hakusanojen mukaan aina kun uusia tutkimuksia julkaistaan. Itse käytän Scholarin Alerts-vahtia, joka lähettää koosteen "dry needling" hakusanalla n. 2-3 päivän välein. Uudet tutkimukset eivät ole aina kiinnostavia, mutta sekaan mahtuu mielenkiintoisiakin tutkimusasetelmia aiheeseen liittyen. Joten jos ammattitaidon kartuttaminen kiinnostaa niin tieteellisen näytön ymmärtäminen on kokonaisuudessa merkityksellisessä roolissa kliinisen työn kanssa.
Kirjoittaja
Tuomas Liikala
Hyvinvointiverstas Relevo
